Kuka olet?
Olen Heidi ja tulen Etelä-Savosta, Mikkelistä. Mikkelissä edelleen asuvaan perheeseeni kuuluu iskä, äiti, 2 vuotta vanhempi iso-veli ja 9 vuotta nuorempi pikku-sisko.
Miten sinusta tuli jääkiekkoilija?
Aloitin jääkiekon 6-vuotiaana. Pihapelien kautta innostuin mukaan kiekkoon kun iso-veli pelasi ja isä oli mukana valmennuksessa. Muistan tykänneeni jo pienenä touhuamisesta ja pelailusta kavereiden kanssa. Pelottomuus palloon/kiekkoon karttui, kun pojilla oli kulmilla sellainen sääntö että nuorin menee maaliin.
Jääkiekkourasi tähän saakka?
Aloitin Mikkelin Juniori-Jukureissa, ja olin mukana poikien kanssa 15-vuotiaaksi asti. Kävin Jyväskylässä lukion, jonka aikana joukkueeni oli silloinen Hockey Cats. Lukion jälkeen pidin välivuoden pelaten Saksan Münchenissä, ESC Planegg:ssa. Saksasta ajauduin kiekon perässä Lohjalle.
Mitä teet jääkiekon lisäksi?
Opiskelen viimeistä kevättä Kisakallion urheiluopistossa liikunnanohjauksen perustutkintoa. Vapaa-ajallani reissailen, liikun ja koitan käydä moikkaamassa perhettä ja kavereita.
Paras saavutus tai muu hieno hetki jääkiekon saralla?
Mieleisin saavutus varmastikin on kaudelta 2007-2008 takataskuun jäänyt Saksan mestaruus.
Mikä on parasta lätkässä?
Vauhdikkuus, kontakti ja lajin monipuolisuus. Vaikka urheilu ottaa paljon, se antaa varmasti enemmän.
Mitkä ovat tavoitteesi?
Tavoitteeni ovat pelillisesti henkilökohtaisissa taidoissa.
Joku hyvä biisi?
En miä voi mitään yhtä sanoa. Osmo, siäkö nää kyssärit oot tehhy?!
Mikä on herkkuasi?
Mummin kotiruoat mm. vispipuuro ja rieska.
Mikä on mottosi jäällä / elämässä yleensä?
Kolme p:tä: positiivisuus, pitkäjänteisyys, periksiantamattomuus.
Miksi sinua kutsutaan?
Hurre, Haidi, Iso-H, Hoo
Mitä muuta olet aina halunnut sanoa, muttet koskaan ole saanut tilaisuutta?
Oon luultavasti saanu tilaisuuden, mutta en tarpeeksi montaa sanoakseni kiitos kaikille tukijoille, ootte tärkeitä.
0 kommenttia:
Lähetä kommentti